Kolmetoista

Kolmetoista, elämäni luku.
Ei lohtua, ei unohdusta.
Vain synkkä kolmetoista.

Silti jatkuu, eikä lopu.
Ei matkaa määrää kolmetoista!
Ratkaisua käytän toista.

Kuka suree? Ehkä suku.
Omat murheet ovat poissa.
Ne jää tänne, kolmetoista.


Osallistuin tällä  runorstaiblogin viikon haasteeseen..
http://runoruno.vuodatus.net/blog/archive?&y=2013&m=01